This article reflects on a practical experiment in democratic infrastructure carried out in Liperi, a municipality in Eastern Finland, where citizens, schools and local government came together to create a shared civic space. When democracy is discussed, attention usually turns to elections, institutions, laws and decision-making. These are essential. Yet democracy begins much earlier — in everyday life, in relationships, in participation, and in the feeling that our actions

Vivemos numa época em que o conhecimento é mais abundante do que nunca. No entanto, muitos dos maiores desafios do mundo continuam. Talvez a questão mais importante do nosso tempo não seja o que sabemos, mas o que nos move a agir. Sabemos muito sobre as mudanças climáticas, a perda da biodiversidade, os conflitos, a desigualdade e os desafios relacionados ao bem-estar humano. Temos mais pesquisas, tecnologias, estratégias e metas do que jamais tivemos. Ainda assim, o conhecim

Vivimos en una época en la que el conocimiento es más abundante que nunca. Sin embargo, muchos de los mayores desafíos del mundo continúan. Quizás la pregunta más importante de nuestro tiempo no sea cuánto sabemos, sino qué nos mueve a actuar. Sabemos mucho sobre el cambio climático, la pérdida de biodiversidad, los conflictos, la desigualdad y los desafíos relacionados con el bienestar humano. Disponemos de más investigación, tecnología, estrategias y objetivos que nunca ant

We live in a time when knowledge is more abundant than ever before. Yet many of the world's greatest challenges continue. Why? Perhaps the defining question of our time is not what we know, but what moves us to act. We know a great deal about climate change, biodiversity loss, conflict, inequality, and the challenges to human well-being. We have more research, technology, strategies, and goals than ever before. Yet knowledge does not automatically become collective action. Ac

Elämme aikaa, jolloin tietoa on enemmän kuin koskaan aiemmin. Silti monet maailman suurimmista ongelmista jatkuvat. Miksi? Ehkä ratkaiseva kysymys ei olekaan se, mitä tiedämme, vaan mikä saa meidät toimimaan. Tiedämme valtavasti ilmastonmuutoksesta, luontokadosta, sodista, eriarvoisuudesta ja hyvinvoinnin haasteista. Meillä on tutkimusta, teknologiaa, strategioita ja tavoitteita enemmän kuin koskaan ennen. Silti tieto ei muutu riittävän nopeasti yhteiseksi toiminnaksi. Toimin

Reflections on Finland’s Basic Education 2045: For Life Interdependence embodied in structure. At its core, education reform reflects a conception of humanity. The structures we design in schools reveal what we believe about the individual, the community, and our relationship with the planet. Finland’s recently published Basic Education 2045: For Life articulates this shift with clarity. Rather than centering competencies alone, it frames schooling around meaningful life, li

Yhteisöllinen rakenne, joka pitää kasvusta huolta Opetus- ja kulttuuriministeriön keskusteluraportti Peruskoulu 2045: Elämää varten määrittää suomalaisen peruskoulun pitkän aikavälin suunnan. Se ei ole yksityiskohtainen strategia, vaan viitekehys: merkityksellinen elämä, elämä yhdessä ja elämä maapallolla. Tämä kolmijako on enemmän kuin pedagoginen rakenne. Se on sivistyksellinen linjanveto. Raportti siirtää koulun tehtävän osaamisen tuottamisesta elämän rakentamiseen. Se n

Ambassador of Knowledge, intergenerational learning, and the quiet strength of sustainability Recognising Jakob Slejko for his documentary work — a moment where knowledge is not claimed, but passed on. When I received the Ambassador of Knowledge recognition, I found myself reflecting on a simple but essential question: What is knowledge, really — and who does it belong to? Is it something we accumulate and own, or something we are entrusted to carry forward? The answer becam

After the war, we built a shared house. Not because we agreed on everything, but because we had seen where division and force lead. The foundations of the house were laid on human dignity, equality, and democracy. It was not perfect, but it was ours. It creaked at times. It was the sound of freedom. Over time, the original spirit became buried under systems. That is why the idea of restoration emerged. To return to what carries us and to make it visible in this time. And peop

Rakensimme sodan jälkeen yhteisen talon. Emme siksi, että olisimme olleet samaa mieltä kaikesta, vaan siksi, että olimme nähneet, mihin eripura ja voima johtavat. Talon perustukset tehtiin ihmisarvosta, tasa-arvosta ja demokratiasta. Se ei ollut täydellinen, mutta se oli meidän. Se natisi välillä. Se oli vapauden ääntä. Ajan myötä alkuperäinen henki peittyi järjestelmien alle. Siksi syntyi ajatus entisöinnistä. Palata siihen, mikä kantaa, ja tehdä se näkyväksi tässä ajassa. J

Tämä on toivon tarina. Se palasi, kun talon perusta alkoi jälleen näkyä. Maailma on yhteinen talomme. Se rakennettiin aikana, jolloin maailma oli kokenut enemmän kuin tarpeeksi hajoamista, väkivaltaa ja kärsimystä. Silloin päätettiin luoda jotakin kestävää ja yhteistä. Talo rakennettiin ihmisarvolle, rauhalle, oikeudenmukaisuudelle ja vastuulle toisistamme. Niiden varaan koko rakennus asettui. Alussa talossa oli vain ne huoneet, jotka tekivät talosta yhteisen kodin. Oli keitt

The world is our shared home. It was built at a time when the world had experienced more than enough fragmentation, violence, and suffering. In response, people chose to create something lasting—something shared. The house was built on human dignity, peace, justice, and responsibility for one another. These formed the foundation upon which the entire house came to rest. In the beginning, the house had only the rooms that made it a home. There was a kitchen—a place where peopl

Edellisessä kirjoituksessani avasin kiertoihmisyyden ydinajatuksen – puuttuvan lähtökohdan, joka on ratkaiseva jokaisessa onnistuneessa muutoksessa. Nyt jatkan siitä, miten tämä ihmislähtöinen muutoskehys toimii käytännön arjessa - koululuokasta kiertotalouteen. Kiertoihmisyys on ihmislähtöisen muutoksen periaate, joka saa käytännön muotonsa Peace Circle® -protokollan Heart–Head–Hands-kehyksessä. Peace Circle® on näkyvä malli; kiertoihmisyys kuvaa samaa mekanismia yleisemmäll

In my previous post, I introduced the core idea of Circular Humanity — the missing starting point that underpins every successful transition. Here, I continue by showing how this human-centred change model works in real life, from a classroom to circular economy practice. Circular Humanity is a principle of human-centred transition that takes its practical form in the Peace Circle® Heart–Head–Hands protocol. Peace Circle® is the visible model; Circular Humanity is the underl

Arvojen, ymmärryksen ja tekojen itseään vahvistava inhimillinen kierto, joka selittää, miksi siirtymät onnistuvat – tai pysähtyvät. Usein puhumme kiertotaloudesta: materiaalien kierrosta, resurssien kierrosta ja luonnonvarojen kierrosta. Mutta yksi kierto puuttuu lähes kokonaan. Arvojen, ymmärryksen ja tekojen itseään vahvistava sykli, joka ratkaisee sen, etenevätkö siirtymät vai pysähtyvätkö ne. Käytän siitä termiä kiertoihmisyys . Se tuo kiertotalouden rinnalle uuden kerro

We often speak about circular economy, climate transitions and systemic change. But one crucial cycle remains almost invisible: The human cycle. The cycle through which values, understanding and collective action reinforce one another. This is where every transition either accelerates — or stalls. I call this Circular Humanity — the human foundation beneath every successful transition. 🟦 Why Human Transitions Lag Behind System Transitions Across sectors — climate, governa

What happens when a technical model of circularity meets a human model of values? A new cycle emerges — one where material flows and human behaviour reinforce one another. Peace Circle® adds the values, understanding and human intention that the Circular Economy needs to become a lived culture, not just a system. 🔴 The Missing Heart of the Circular Economy The Circular Economy has reshaped how we think about materials — how we design, use, repair, reuse and regenerate them.

From a small park in Finland to a global model for peace and sustainability Peace Circle as a park and as a living form in the football field Many have asked what the Peace Circle® — or Rauhanympyrä, as it’s known in Finnish — truly means. Is it merely a park? This writing unravels its story and the model that has matured over the past year. A year ago in Liperi, Eastern Finland, a park was planted in the shape of the universal peace symbol. At its center grows the Tree of Pe

Vuosi sitten Liperissä istutettiin puisto rauhansymbolin muotoon. Sen keskellä kasvaa rauhanpuu, jonka ympärillä kasvavat puut symboloivat, mitä rauhaan tarvitaan. Puisto sai nimekseen Rauhanympyrä. Tuo teko ei jäänyt Liperiin. Suomesta lähtenyt Rauhanympyrä on alkanut levittää kestävyyden ja rauhan mallia maanosasta toiseen. Rauhanympyrä eli Peace Circle® kutsuu ihmisiä ja yhteisöjä rakentamaan yhteyttä ihmisten, luonnon ja planeetan välillä. Se ei ole ohjelma, vaan avoin ma

In my previous reflection, “The Missing E in ESG – AI as a Mirror for Ethics and Empathy,” I wrote that what our societies need are not smarter metrics but wiser mirrors. This new piece turns that mirror toward practice — testing whether the Peace Circle® framework, supported by AI, can reveal how values truly live within our institutions and decisions. I proposed that the Peace Circle® Index could complement existing ESG frameworks by adding the missing human dimension: E